Laitoimme isommille pojille kerrossängyn. Päppääjän pinnasänky alkoi jo paukkua liitoksistaan (liimaukset vain), johan se kuusi vuotta oli meillä käytössä. Vanhin sai yläsängystä samalla oman huoneen jossa hän nykyään soittaa kornettiläksynsäkin... On tyytyväinen kun on joku oma paikka jota saa itse määrätä. Kaksi yötä siellä jo nukkui mutta seuraavat kaksi nukahti sohvalle joten ne tuli vietettyä päppääjän sängyssä.
Päppääjän päiväunirytmit ovat menneet ihan sekaisin. Pinnasängyssä hän nukkui ainoastaan päiväunet, sinne oli pakko rauhoittua kun ei poiskaan päässyt... Äsken juuri minulta meni tunti kun yritin häntä nukuttaa kunnes viimein simahti, monta kertaa meinasi lähteä sängystä seikkailemaan. Eilen pyysin häntä viemään yökkärinsä sänkyyn. Raukka yritti etsiä pinnasänkyä omasta huoneestaan, eikä tiennyt minne olisi yökkärinsä laittanut. Täytyy yrittää totuttaa hänet uuteen isoveljen vanhaan sänkyyn...
Vetokarkkeja
Kävimme toissailtana kuutamokävelyllä metsän reunassa. Aivan mahtavasti kuu valaisi puiden välistä lumista metsää. Näimme kirkkaana Venuksen, Jupiterin ja Marsin ja tietenkin kuun. Päppääjä hoki koko ajan kuu kuu, samaa hän tekee aina kuun bongattuaan, monesti automatkoilla päivälläkin yhtäkkiä vierestä kuuluu kuu! Kuin ihmeen kaupalla pieni kuoppaisella polulla kaatuileva päppääjä vältti kaikki koiranjätökset metsässä, niitä oli tosi paljon. Kukaan meistä ei onneksi pimeässä osunut yhteenkään. Paitsi tänään sitten kävelyllä rattailla ajoin tortun päälle. En ymmärrä koiranomistajia, jos pitää hankkia koira niin pitäisi myös sitoutua hoitamaan kaikki ikävätkin velvollisuudet. Pitäisi varmaan laittaa poliiseja sakottamaan kaikkia jotka eivät koiransa jälkiä siivoa. Oikein innolla odotan kun tulee kevään sulat kelit ja kaikki sadat kakat keskellä kävelytietä matkalla puistoon (200m) sulavat myös...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti