Rentoutumista...

On mahtavaa kun voi taas puuhailla vapaasti ilman paineita, ainakin vähän aikaa...

Saimme iltapäivällä kummia-vieraita (kiitos vierailusta oli mukavaa) ja koristelimme piparkakkutaloja, 

tosi pieniä sellaisia. 

Pienet mökit olivat melko helppoja kasata kuumalla sokerilla, ei palaneet sormetkaan.

Pojat saivat itse koristella omansa, ovat jo melko taitavia...

Minun taloni on valmis,

Vaikka ei ihan vielä ollutkaan, karkkia tuli niin paljon lisää ettei piparia enää näy...

Tämä herra tykkäsi sokerivesikuorrutuksesta...

Iltapalalla tiedustelin minkälaisen synttärikakun haluaa tuleva nelivuotias:

"Punasen väninen, omppunen ja mannonen, sitten vienä kaakkia vienä siihen sitten. 

Kiijotit sää ton, ton, ton...kaakkisen? 

Keemavaahtonen, vienä mansikoita."

Onneksi kirjoitin ylös, saattaa tulla ihan mielenkiintoinen kakku, 

ainakin karkkia tulee paljon,

että tervetuloa sitten maistamaan kuka pääsee...

Juhuuuu!

Hetki lomaa, ja sitten töihin...

Mahtavat nukahtamislahjat

Isommat leikkii, laulaa, kerää legoja laatikkoon (heittämällä)...

Pikku-Ukko nukahti vieressä omaan sänkyyn...

Ei malta...

Lopettaa kun vauhtiin pääsee,

Sitä vain soittaa kunnes lihakset ja nivelet ovat kipeinä...

Olo on hyvä kuin pitkän lenkin jälkeen,

mutta toivottavasti yön aikana ehtii palautua. 

Niin ja pitää muistaa venytellä.

Elokuvailta...

Elokuvaillassa tänään Leijonakuningas. 

Hieno elokuva, hyvä musiikki (pikku-Ukko tanssi juomapaikkakohtauksessa mukana ja kappaleen jälkeen taputti) 

ja pojat tykkäsivät.

Popcorni maistui...

Sain pääteltyä lapaset (alpakanvilla langasta) 

mikähän siinä päättelyssä on kun se meinaa aina jäädä tekemättä...?

Tässä vielä koeajossa, 

hyvin sopivat, 

toivottavasti lämmittävät rukkasten alla.

Kauan odotettu seinärata.

Pojilla oli yksi yhteinen joululahjatoive. 

Seinärata pikkuautoille. 

Olivat olleet kilttejä kun joulupukki sen toi,

voi että sitä riemua kun se saatiin kiinnitettyä seinään. 

Poikien kädet tärisivät kun ensimmäistä kertaa laittoivat autot kulkemaan...

Meidän pikku-Ukko alkaa olla jo iso poika! 

Jouluaattona...

Täällä olisi yksi kuusi joka pitäisi koristella...

Serkukset pelaamassa...

Tuleekohan Joulupukki?

Tänä vuonna en pelkää enää Joulupukkia, 

eikä hän pelännytkään.

Uskalsi jopa laulaa pukille itse keksimänsä laulun.

"Kun tulee Joulupukki vaan, sitten pitää olla reipas vaan..."

Rauhaisaa Joulua!

Jouluaaton hulinat ohi, kiitos kaikille hyvästä ruoasta ja mukavasta seurasta! 

Kiitos myös Joulupukille lahjoista...

Pojat olivat ihan innoissaan paketeista, eivätkä pelänneet Joulupukkiakaan.

Laitan kuvia huomenna, nyt väsyttää liikaa.

Tässä valmiina neuloksia...

Säärystimet,

Kämmekkäät...

Ja sitten vielä pakattuna, 

ainoat lahjat jotka ehdin tehdä valmiiksi ennen "työhommia",

jotka yllättäen tulivat poistamaan Joulustressiä...

Nuorimmainenkin osallistui Joululahjavalvojaisiin, 

kovasti liimasi papereita ja piirteli, kunnes simahti sohvalle.

Kierrätystä iltapuhteena...

Kierrätin säilykepurkkeja, pienellä vaivalla kaunista.

Yökyöpelimme katsomassa munamiestä yhdentoista aikoihin, 

pienempi valvoi puoleenyöhön. 

Täytyisi varmaan jo herättää että tänään nukahtaa aikaisemmin...

Musiikin lomassa Jouluvalmisteluja...

Aamua...

Ehtii sitä onneksi vähän Jouluakin laittaa kun on niin hyviä apulaisia.

Kolme yötä Jouluun on...

Pojat halusivat koristella kuusen, saapahan nauttia siitä pidempään.

Siivouksen jälkeen oli ihan mukava tuoda kuusi sisään.

Kuusi saatiin koristeltua, oli pikkuveljen vuoro...

Iltapalalla pojat sanoivat että oli tosi kivaa koristella kuusta, 

eihän haittaa että me riehuimme? 

Taisi olla niin mukavaa ja jännää hommaa koristelu ja koristeiden kaivelu että vähän riehaannutti, 

mitäpä ei sauna rauhoittaisi,

kaikki nukahtivat aikaisemmin kuin yleensä...

Töitä käsille ja ruoanlaittoon...

On meillä sitkeä pieni mies, valvoi tänään puoleen yöhön. 

No tulipahan tehtyä essut loppuun kun päivällä ei enää ole aikaa...

Synttärilahjaksi neuloin kämmekkäät.

Jatkoa seuraa...

Kävin suuhygienistillä, kotona tapahtui sillä aikaa...

Pojat valitsivat itse rooliasut, kirjoittivat käsikirjoituksen...

Suunnitelmat ja aikataulut uusiksi...

Sain eilen illalla kymmenen aikaan puhelun joka laittoi kaikki joulunvalmisteluaikataulut uusiksi. 

Luultavasti jää tekemättä jotain mitä olin suunnitellut, varsinkin lahjarintamalla... 

Joskus käy näin, 

otin kuitenkin haasteen vastaan.

Joulu mennään soittaen.

Pojat olivat isänsä ja isovanhempien kanssa Joulukuusta hakemassa tässä männäviikolla...

Tässä vielä aurinkoisia loppukesän muistoja.

Lämpöä Jouluksi...

En paljasta vielä enempää. 

Novitan puro lankaa, 

valmiit neulokset näette Joulun jälkeen...

Kotitöitä...

Aamulla pikkumies heräsi nälissään, huomasi uuden essunsa (edelleen ilman koristeluja) keittiön tuolin selkänojalla ja rupesi toistamaan ko tavuja hellan ääressä. Kysyin tehdäänkö yhdessä puuroa? EI. No otatko voileipää? EI. Haluatko kokata jotain? Mmm(myönteisellä intonaatiolla), nyökyttelyn kera. Teimme munakasta aamupalaksi.

Illalla vanhin (5-v.) poikani yllätti, hän nousi sängystä ja sanoi että en saa vielä unta. Se ei vielä ollut mikään yllätys. Olohuoneen lattialla oli pyykkikasa ja ehdotin: "minä voisin opettaa sinua viikkaamaan pyykkiä?

"Ei tarvitse" poika vastasi. Ajattelin ettei häntä kiinnosta, mutta hänpä otti omat pyykkinsä kasasta ja rupesi viikkaamaan. Teki niistä hienon pinon ilman ohjeita, ja ylpeänä sanoi että kyllä minä osaan jo viikata.

Kornetti soi...

Töitä käsille ja Jouluksi...

On mukavaa puuhailla käsillä varsinkin näin ennen Joulua, 

ajatella ihmisiä joille tekee paketteja...

Eilen ompelin essut pikkumiehille, laitan kuvat sitten kun olen saanut ne viimeisteltyä/koristeltua. 

Tässä kuva neulomuksista, 

mutta en paljasta enempää kuin että onpas ihanaa Novitan alpakan villa lankaa, 

niin pehmeää...

Joulukukkia ja pizzaa

Enää yhdeksän päivää Jouluun.

Joulukukista saa joulun tunnelmaa...

Käpytonttu muutti kukkaruukkuun...

Pikkukokki halusi auttaa pizzapohjan leipomisessa ja hyvin auttoikin,

Tuli tosi hyvät pohjat ja pizza muutenkin oli maukasta.

Illalla kävimme katsomassa tonttuja poikien isosedän luona ja veimme joulukukan, 

näimme Huvimajan pöydällä tontun paketointi tarvikkeita, 

lahjankin, 

siellä oli tontun glögimuki ja pipareita, oli jättänyt silmälasinsakin pöydälle. 

Tonttua ei näkynyt, liekö lähtenyt meitä karkuun vai teippiä hakemaan kun sitä ei tarvikkeiden joukossa ollut.

Seurasimme jälkiä jonkun matkaa tynnyrisaunalle päin 

kunnes yhtäkkiä poikien kasvoja alkoi paleltaa...

piti mennä sisälle.