Tänään oli siivouspäivä, mahtava pakkanen tuulettaa petivaatteet... Siivouksen jälkeen päätimme poikien kanssa leipoa sämpylöitä välipalaksi. Heti oli paikalla kaksi apulaista joten päätimme tehdä kaksi taikinaa, toinen "ilman pähkinöitä" (eli siemeniä) ja toinen siemenillä.
Rauhallista iltaa viettäessämme pojat päättivät perustaa bändin, biisinä oli Kanootin kapean vesille työnsin.
Eräänä päivänä petasin sänkyjä, jokaisesta sängystä löytyi pieni mies...
Ja olisi löytynyt aina uudestaan ja uudestaan...
Kornetista saatiin suukappale irti ja lommot suoriksi.
Samalla reissulla Tampereelle kävimme Muumilaaksossa ja Akvaariossa. Pojat olivat tosi reippaita, jaksoivat pitkän automatkan kiltisti ja perilläkin kaikki meni hyvin.
No pitihän se sattua minullekin, ensimmäistä kertaa kotoa muuton jälkeen (12 vuotta sitten) unohdin avaimet kotiin. Aamulla hulinalla lähdin töihin, mies vei lapset hoitoon ja lähti keikkamatkalle. Iltapäivällä huomasin että laukussa ei ollut avaimia. Onneksi ennen kolmea, ovenavausmaksu tuplaantuu sen jälkeen. Ja onneksi lapset olivat isovanhempiensa luona lämpimässä...
Syysmuistoja, pahikset poseeraa...
Viikonloppuna ehdin ihan mukavasti viimeistellä neliöitä ja tehdä muutaman lisääkin. Näistä pitäisi tulla villatakki, pitää vielä miettiä hihat, neuloako vai neliöistä, pitkät vai lyhyet...?
Pikku agentti isoveljen perässä tunki pyssyn (leluimurin letkun osa) sukkahousuihinsa, kun ei pienellä ole taskuja sukkiksissaan...
Oli mahtavaa kun aamulla nukutti puoli kymmeneen, ehdin jopa juoda aamukahvin rauhassa ennenkuin muut heräsivät kymmeneltä. Tykkään aamuisin herätä aikaisin, mutta viikolla oli kertynyt niin paljon univelkaa että kunnon yöunet tekivät hyvää...
Lastenohjelmia aamulla...
Aamiaisen jälkeen teimme pihaan lumilinnaa poikien kanssa, kädet ovat melko kipeinä sen jäljiltä. No pitää sitä vielä huomenna jatkaa että pääsevät kunnolla piiloon vakoilemaan ohikulkijoita.
Lounaan jälkeen aloitimme siivouksen, tai minä aloitin, mies oli töissä ja pojat sotkivat lisää. Mutta sitten aivan yllättäin pojat innostuivat siivouksesta ja yhdessä saimme heidän huoneensa siivottua. Voi että sitä onnellisuutta kun saivat itse valita puhtaat lakanat. Vanhinkin innostui kaunistelemaan että "minä rakastan kaikkea ihanaa" ihailtuaan valitsemiensa lammaslakanoiden rusettia lampaan kaulassa. Kello ei ollut vielä viittäkään mutta pojat olisivat halunneet vaihtaa yökkärit...
Kyllä tuli kaikille hyvä olo kun oli siistiä ja pääsimme rentoutumaan. Olikin tosi mukava lauantai-ilta. Katselimme lastenohjelmia, leikimme muovieläimillä ja palikoilla, väritimme...
Päättelin villatakkiin tulevia isoäidin-neliöitä, vinkki virkkaajalle: Aina päättele neliöt heti kun ne valmistuvat! Ei ole mitenkään hirveän kivaa jälkikäteen päätellä niitä, onneksi ei ole niin hirveästi langanpäitä kun käytin vain yhtä liukuvärjättyä lankaa...
Vanhin poikani tuli siihen viereen ja sanoi: "Minä haluan oppia ompelemaan nyt heti." tarkoitti tietenkin virkkausta, hän oli siitä aiemminkin kiinnostunut mutta silloin kello oli jo liikaa enkä viitsinyt opettaa, joten nyt päätin kokeilla. Annoin hänelle ison koukun ja paksua Jambo lankaa jotta olisi selkeämpää nähdä silmukat... Ja tuloksen näkee nopeammin. Ei mennyt montaakaan silmukkaa kun poika tajusi miten virkataan ja osaa jo yksin tehdä ketjusilmikoita. Suunnittelee virkkaavansa kaulaliinan, täytyy huomenna opettaa tekemään kerroksia. Hän ennen nukahtamistaan sanoi että aloitan kyllä heti noustuani virkkaamaan. Oli aika veikeää kun hän aina välillä otti virkkauksensa tuli viereen sohvalle ja sanoi että taidan vähän virkata. Pienemmätkin halusivat kokeilla ja keskimmäinen pari silmukkaa tekikin kunnes dinosaurusvärityskirja vei pidemmän korren. Nuorimmainen virkkaa minun tekemiäni valmiita isoäidinneliöitä omalla koukulla sohvalla vieressä...
Nukkumaan mentäessä pojat innostuivat vielä poseeraamaan kameralle. Ja juuri kun iltasatu loppui ja pojat olivat melko rauhoittuneita isä tuli töistä ja he innostuivat uudelleen, onneksi nyt kaikki jo nukkuvat. On ollut pitkä päivä, kaikkea sitä ehtii kun ei ole töissä.
En kyllä tiedä kumpi on rankempaa työ vai kotihommat...?
Kolme napaa...
Hyvää yötä!
Lumi varisee hiljalleen kimmeltäen katuvalon loisteessa,
Pieni tyttö kikattelee, leikkii Ukkinsa kanssa kerhomatkalla,
Vanha mies antaa pusun vaimolleen odottaesaan liikennevalojen vaihtumista,
Kaupungissa valtava Naakka-parvi muistuttaa Hitchkockin Linnuista.
Päivänsankari auttoi kakunkoristelussa, vatkasi kermavaahtoa ihan itse, välillä vain sanoi että nyt mun käsi tärisee liikaa... Sillä aikaa isoveli imuroi muruset keittiöstä, kun sanoin että kiitos hän vielä jatkoi olohuoneeseen, eteiseen...
Vielä illan viimeiset lahjat, sankari ehti jo vaihtaa jalkapallo-asun yökkäriksi...
Vaatteet vaihtuivat kuitenkin takaisin kun piti päästä illan päätteeksi kokeilemaan uutta pulkkaa pihaan, tuli siinä samalla testattua uusi lumiaurakin.
Sankari nukahti vanhempien sängylle värittäen ja kuunnellen äidin soittoa...
Kysyin häneltä mikä olisi mieluinen syntymäpäivälahja,
Viattomin silmin hän vastasi: "Minä hanuaisin kukan, sinua vaaten."
