Ensimmäinen koulutyöni oli lastenvaate valmiskaavasta, tein kierrätyksenä vanhasta naistentakista keskimmäiselle takin (on samanlainen kuin Michael Jacksonilla pienenä...). Takki valmistui jo syksyllä mutta tänään sain sen vasta kuvattua, pitäisi vielä kirjallinen prosessikansio palauttaa...
Tässä lähtötilanne. Kiitos tädille takista!
Eräs perjantai vietimme poikien kanssa elokuvailtaa, kiitos serkulleni elokuvan lainasta. Katsoimme Ice Age Nelosen. Oli hauska elokuva.
Uusi lempiruokani paprika-kesäkurpitsa-tomaatti pastaa mozzarellalla, älyn hyvää varsinkin kun itse tekee pastan. Jos siihen ei menisi niin kauan aikaa söisin sitä varmaan joka päivä.
Se jonka lempiväri on Litto Läppääjä syö pastansa parmesaanin kanssa tai saattoi olla tällä kertaa Pecorinoa. Se on sitä "oikeeta juuttoo" jota hän haluaa aina maistaa... Kerrankin oli napannut kokonaisen palan ja oli siitä haukannut jo monta suullista ennen kuin huomasin.
Muistuttelin itselleni kuinka villasukat neulotaan... En tiedä miksi rupesin tekemään sukkia ihan hirveästä jäykästä sukkalangasta jonka olen ostanut joskus 7 vuotta sitten. Kerä on pyörinyt lankakorissa niin pitkään että halusin sen käyttöön, silloin seitsemän vuotta sitten kyllä teinkin siitä sukat, mutta jos olisin muistanut miten hirveää neulottavaa lanka on en ehkä olisi aloittanut. Minä en osaa lopettaa kesken ja varsinkin näiden sukkien kohdalla ne oli pakko saada valmiiksi ennen kuin saatoin aloittaa jotain uutta. Jouduin kerran purkamaan pätkän ja toisen sukan kohdalla huomasin ettei lanka riitäkään. Piti sitten purkaa vanhasta sukasta(pohjasta rikki) vartta että sain sukat neulottua. Tarkkasilmäiset ehkä huomaavat pienen eron sukkien värissä, toisessa lanka on pesty ja haalistunut. Kyseisestä langasta tehty sukka kuutisen vuotta sitten värjäsi myös koneellisen pyykkiä...suurin osa vauvan vaatteita. Eli ei mitenkään hyviä muistoja. No se oli jo viimeviikonlopun hommia. Välillä kerkesin neuloa paksusta langasta tuubihuppuhuivin ja aloitin hihatonta villapaitaa sainkin sen napaan asti neulottua kun lanka loppui ja piti alkaa suunnittelemaan millä värillä jatkaisin. Värit löytyivät ja pääsen jatkamaan jahka ehdin. Tulee aika hauska lankakerän jämä paita vaikkei ehkä näytä siltä.
Olipas mukavaa siivota kellarikomeroa. No eihän se koskaan ole kivaa mutta tänään löysin monta vuotta kadoksissa olleet luistimeni! Kävimmekin iltasella luistelemassa, kyllä oli kivaa. Pari muutakin juttua löysin joista pojat ilostuivat. Olen etsinyt Michael Jacksonin cd-levyjäni, jonkun muuton yhteydessä ne on kellariin joutuneet ja nyt siis pojat saavat omassa huoneessaan kuunnella lempibiisejään milloin haluavat. Heidän huoneensa on saunan vieressä ja tänään lauteilla istuessani kuului aivan järjetöntä töminää, taisivat tanssia Thrilleriä... Toinen mistä varsinkin esikoinen ilahtui oli Hobitti kirja. Aloitimme sen tänään iltasaduksi.
Viikko sitten meillä vietettiin Batman synttäreitä. Ennen juhlapäivää oli oikea syntymäpäivä ja viisivuotias sai olla huomion keskipisteessä koko päivän. Aamulla oli aarteenmetsästys joka oli kuulemma tosi kivaa ja aamiaiseksi viiliä. Hän toivoi lahjaksi värityskirjoja ja saikin niitä. Ei malttanut kauppareissulla odottaa että pääsee kotiin värittämään. Hän nukahti viiden minuutin kotimatkalla ja kun kotipihassa herätin hän heti sanoi unenpöpperössä kirjat kädessään että "nyt minä menen vänittämään". Kyllä sitä väritystä on riittänytkin, juhlista tuli lisää kirjoja ja uusia kyniä... Todella mieluisia lahjoja. Pojat saivat tyhjät ruutuvihkotkin juhlissa ja kohta nekin ovat täynnä Angry Birds kuvia ja erilaisia possulinnakkeita. On ollut jännä katsella kuinka viisivuotias on verrannut omia piirustuksiaan isoveljen piirtämiin ja ei ensin uskaltanut piirtää ollenkaan kun piti veljen kuvia parempina. Hän kuitenkin rohkaistui ja nyt on mukava seurata kuinka mielikuvitus laukkaa vihkon sivuilla.
Avaruusraketti, linna ja kaksi Angry Birdsiä linnassa.
Taiteilija viisivuotias
Lintu ritsassa lähdössä linnoitusta kohti.
Taiteilija isoveli
Viisivuotias sanoi nähdessään minut neulomassa että miksi et koskaan tee minulle mitään. Vaikka pojista juuri hänelle olen neulonut eniten, villahousut (jotka nyt ovat pikkuveljen käytössä) villahupputakin, sen suostui laittamaan 25-asteen pakkasella takin alle. No nyt kuitenkin tein pikapipon purosta. Siitä tuli tulivuoripipo. Malli oli omasta päästä ja sen kummempia miettimättä tuli aivan ihmeellisen mallinen mutta väritys on mielestäni onnistunut. Purosta tulee ihanan pehmeitä neuleita mutta silti niin "villaisia" ettei ne saa koskettaa ihoa ollenkaan. Pipo on kuitenkin ollut käytössä pakkasilla.
Lopuksi vielä kuva huovutetuista joululahjoista. Joulun aikaan ehdin tekemään vielä lisäksi kahdet tumput ja farkkutyynynpäällisen, kuvaaminen on vain ollut tauolla valonpuutteen ja oman viitseliäisyyden tähden. No ehkä ollut vähän kiirekin. Koulutöistäkin voisin yrittää ottaa kuvia ja laittaa näytille...
Posted with Blogsy
