Waawaa.

Melkein jo onnistuu puhuminen...

 

Uusi koko!

Nyt tuli isompi pipo, vanhasta topista...

Kevätpipo

Onnistuin tekemään vanhasta t-paidasta pipon! Nelivuotias tykkää! Muuten onnistui ihan hyvin, mutta alunperin aioin tehdä sen itselleni pyöräilykypärän alle... Täytyy vähän suurentaa kaavaa.

 

Irvistys kevätflunssalle!

Nyt se tuli koko triolle, räkää, yskää ja kahdella kuumetta. Nuorimmainen on tosi reipas sairastaja, yöllä vähän kitisi ja nukkui huonosti mutta päivällä vain tulee sanomaan "äiti, kää" eli äiti räkää, niistetään. Kaksivuotias ei vielä ymmärrä että lääke auttaa kipeään oloon ja kun sitä yrittää yöllä antaa niin ei sitten millään. Yritin sekoittaa liukenevan tabletin mehuun mutta kun normaalisti yöllä ei juoda mehua niin kelpasi vain vesi. Onneksi aamuyöstä hän otti puolet "lääkemehusta" ja saa nyt nukuttua vähän paremmin... Vanhin on jo sen verran oppinut sairastelusta että antoi mitata kuumeen. Aiemmin sekin on pitänyt tehdä nukkuessa. Onneksi kuumetta ei ole paljon, keskimmäinen on säästynyt kuumeelta kokonaan ja hän sairastui ensimmäisenä, nuha on jo helpottanut mutta öitä häiritsee vielä ärsyttävä yskä. Nyt testataan oma vastustuskyky, ellen jo tätä tautia ole sairastanut, luulisi nyt tarttuvan kun pienet aivastelee joka paikkaan.

No tänään on oiva sadepäivä viettää lastenohjelmien parissa, lumetkin sulaa niin pääsee kohta takapihalle puuhailemaan...

Ompelua ja fasaaneja

Viime viikolla pojat olivat lähdössä pihaan. Esikoinen avasi oven ja kuiskasi, "äiti tuu kattomaan". Kuulin pihasta rääkäisyn ja arvasin että siellä on tämän kukkulan fasaanit. Uros oli ehtinyt jo parkkipaikalle kun kameran kanssa ehdin pihalle. On hauskaa kun tällaisella asuinalueella tepastelee kolme fasaania...

Lauantaina sain yhden suunnitteilla olleen projektin valmiiksi. Ala-asteella "hopparikaudella" käyttämäni haalarifarkut muotoutuivat farkkuliivihameeksi. Olin tekemässä ensin jotain ihan muuta (liivihametta jostain muusta kankaasta, mallit ja kaavat olivat jo piirrettynä) näin ompelukoneen vieressä farkut joista jo aiemmin suunnittelin hametta ja olin jo purkanut sisäsaumat lahkeista. Silloin en hoksannut kuinka saisin ne tehtyä, mutta nyt käytin juuri piirtämääni kaavaa hahmottelemisessa ja onnistuin. Vähän piti ottaa lainaksi toisista farkuista lahjetta... Näiden lappuhaalareiden lahkeissa oli jo pesussa lähtemättömiä tahroja enkä niitä viitsinyt käyttää... Onnistumisesta tulee hyvä olo, varsinkin näin pitkäaikaisen projektin valmistuessa.

 

 

Hetken rauhassa...

Perjantaina siivouspäivä... Sanoin pojille että haluan siivota rauhassa. Onnistui välillä, kunnes tulivat ulkoilemasta ja huomasivat että siivosin heidän huonettaan (vaihdoin järjestystä). Kaikki lelulaatikot olivat esillä ja silloinhan niillä on hyvä leikkiä...Onneksi sain heidät leikkimään olohuoneeseen mutta jatkuvasti piti hakea uusia leluja... Päppääjä olisi mielellään kiipeillyt omassa huoneessa senhetkisen kaaoksen keskellä...kunnes tilanne rauhoittui, toisin sanoen sain poikien huoneen järjestykseen.

Päppääjä nukahti vihdoin meidän sängylle, kuvassa jo yritän herätellä mutta ei vielä ihan jaksanut. Isommat katsoivat Ninjago elokuvia netistä. Sain siis siivottua sittenkin. On mukavaa vaikka siisteyttä poikien kanssa kestää vain yhden päivän... No kaikki on suhteellista, lakanat ovat puhtaat ja suurin osa pölystä poissa, pöydänalunen on kuitenkin murusia täynnä heti ensimmäisen välipalan jälkeen, leluja löytyy milloin mistäkin, vaikka pojat ovatkin oppineet oman huoneensa siivoamaan. Joskus unohtuu tavarat, varsinkin päppääjältä...

 

Neulehuppari valmiina

Sain neulehupparin nelivuotiaalle valmiiksi. Oli vähän purettava loppuvaiheessa kun taas sovelsin hieman ohjetta ja ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä... Mutta lopulta onistuin ihan hyvin kuitenkin. Lanka on seitsemää veljestä värit mitä löytyi kotoa, kiitos äidilleni tummansinisestä!

Aamulla sain hätäisesti nelivuotiaan kokeilemaan takkia ja olemaan mallina, mutta kuvasta tuli vähän epätarkka, niin oli mallin silmätkin vielä "sumuiset" kuulemma. Näytin kuvaa hänelle niin sanoi "Niin tuo nitani yökkänikin on vähän sotkuisen näköinen". Eli ritariyökkäri joka on hänen suosikkinsa, harmi vaan alkaa olla jo hihoista sellainen 3/4 osaa pituinen.

Huomenna on esikoisen viimeinen neuvolakäynti. Kyllä aika menee nopeasti. Muistan niin hyvin ensimmäisen neuvolakäynnin synnytyksen jälkeen. Samalla reissulla kävimme veljeni luona kylässä. Istuminen oli vaikeaa, mutta tuntui hienolta käydä jossain kodin ulkopuolella, en muista käyneeni edes kaupassa ennen sitä. Oli niin pieni poika turvakaukalossa että piti pitää pehmusteita selän alla ettei hukkuisi sinne... Hän veisteli papan kanssa itselleen rumpukapulat ja nyt nukkuu ne tyynyn vieressä.

 

 

Kevät vai Joulu?

Kaunis kevätpäivä ja pojat leikkivät innoissaan sisällä! Olin päättänyt että en osta meille Bakugan leluja... No niitä tuli syntymäpäivälahjaksi, ei siinä mitään pojat tykkäävät leikkiä niillä, mutta meillä on niin paljon kaikenlaisia leluja ettei haluaisi yhtään keräilysarjaa enää... No en saanut millään lopetettua leikkiä sisällä että pojat lähtisivät ulkoilemaan, keksin siirtää leikin ulos ja viihtyivät hyvin.

Se oli vielä keväällä... Nyt on mahtavaa soittaa kirkossa Matteus passiota! On hieno tunnelma, iso orkesteri, kuoro, solistit... Kun ikkunasta katsoo ulos tuntuu kuin olisi Joulukonsertti tulossa, onneksi nyt paistaa kuitenkin jo aurinko, kauniisti ruutuikkunoiden takaa.

 

 

Ihana neljävuotias!

Viime viikosta lähtien hän on joka päivä sanonut minulle: "mää tykkään susta ja sun äitistäs!". Oli äidillenikin sanonut että "mää tykkään susta ja mun äitistä".

Eilen hän tuli jonkin lelupussin kanssa: " äiti jos sää avaat tän, ja huomenna on maito nopussa, niin mää ostan sunne oovokin, sen punasen kukan, jos sää avaat tän." tarkoitti luultavasti ruusuja joita näimme ruokakaupassa. Ja siis jos maito on lopussa niin mennään varmaan taas ruokakauppaan... Aina ei kuitenkaan kaikki ole niin ruusuista. Tänään hän hermostui kun kielsin jonkin asian ja sanoi: "sit mää en osta sunne ikinä oovokkeja!"