Pienet kädet töissä

Leikkiä, leikkiä, leikkiä. On hyvä että lapset leikkivät, että heillä on siihen aikaa, innostusta, mielikuvitusta. Monta kertaa päivässä joudun kuitenkin komentamaan leikkeihin taukoa syömisen, ulkoilun, nukkumaanmenon takia. Onneksi leikki jatkuu aina ulkona, ruoan jälkeen, seuraavana päivänä... Toivottavasti muistavat leikkiä tarpeeksi vanhoiksi, nykyään liian monella lapsella lastenleikit jäävät liian aikaisin kun pitää olla jo "teini".

Eilen illalla kuuntelin poikien leikkiääniä. Yhtäkkiä joku huusi että kisa jatkuu karvalaakson tunneliin. Oli pakko mennä katsomaan, ja tässä se nyt on Karvalaakson Tunneli.

Tässä Karvalaaksossa driftailua.

 

Lukemista ja pullaa

Luemme pojille paljon, kuuntelivat kolmea etsivää ihan hiljaa keskittyneesti. Nuorempi sanoi lukuhetken päätteeksi että oli liian pelottava kun siinä ei ollut kuvia. Ilmeisesti kuvitteli tilanteet liian todentuntuisiksi, on hyvä että mielikuvitusta riittää ja malttaa keskittyneesti kuunnella. Olemme kuitenkin sen jälkeen lukeneet hänelle vain Risto Räppääjiä...

Rikoimme vahingossa muovisen henkarin, palaset olivat jossain pöydällä ja vanhin poika keksi että niistä voi tehdä onget. Tässä onkivat sukulakuja.

Tänään oli tarkoitus leipoa laskiaispullia, no siihen menikin koko aamupäivä. Pojat tekivät ukkoja ja pullakäärmeitä, minä niitä peruspullia laskiaiseksi, rahkapullia kun sattui olemaan rahkaa kaapissa, sämpylöitä, ja vielä muutaman muffinin kun rahkapullien täytettä jäi yli. Saa tulla kahville, kaikki ei mahdu pakkaseen...

Isommat pojat lähtivät hiihtomaahan laskiaismäkeen serkkunsa kanssa, saa nähdä kuinka orkesteriharjoitusten kanssa käy pulkkamäen jälkeen, onko vielä energiaa jäljellä...?

 

 

Muffinssit naamaan ja suklaat päähän

Saimme tehtyä muffinssit vaikka poikien käyttäydyttyä huonosti aamupäivällä piti vähän uhkailla ettei tehtäisikään...välillä sattuu huonoja päiviä lapsille kuten aikuisillekin. Kiukuttelu ja tappelu saa aika hyvin levitettyä huonoa oloa muillekin, mutta onneksi aina löytyy se hopeareunus ja ollaan taas onnellisia. 

Uusi tapa syödä lusikalla: suklaakuorrutuksen voi sormilla laittaa lusikkaan ja syödä sitten. Tai voi vaihtoehtoisesti pyyhkiä sen sitten omaan tukkaansa, kuten meillä kävi sillä aikaa kun vein kameran toiseen huoneeseen. 

 

Iloista ystävänpäivää!

Viettäkää mukava päivä, jos mahdollista ystävien seurassa! Ajattelimme leipoa muffineja,  poikien suuri herkku. Sunnuntaina kokeilimme uusia silikonimuffini vuokia, vanhin pojista söi 7, keskimmäinen 4, minulle ja päppääjälle jäi yhdet. Täytyy tehdä tällä kertaa tupla annos... Ja isompia muffineja. 

 

Villahousut valmiiksi

Onpas mukavaa saada neuleita valmiiksi. Keskeneräisiäkin löytyy, jospa malttaisin nyt ommella isoäidinneliöt villatakiksi... suunnitelmia päässä enemmän kuin aikaa.  

Otin mallin suuri käsityö lehdestä ja muunsin sitä, ohjeessa ei ollut lahkeissa resoria mutta ajattelin että villasukan saa paremmin sujautettua lahkeen päälle. Lankana on novitan puro, metsän värisenä, sattui vain eri värisestä erästä olevat kerät ja lahkeet ovat siten eriväriset. Langanmenekki oli vähän reilut 3 kerää, eli aika vähän. Tarjouksessa langat olivat n. 1,40€ kerä joten alle viiden euron villahousut... Tein kasvunvaraa lahkeisiin, jos vaikka isoveli ensi talvena tarvitsee pidemmät ja lyhyemmät jäävät sitten pienemmille...

 

Muovailua iltapäivällä

Kerrankin pojat huomasivat ajoissa päppääjän päiväunien aikaan keittiön kaapissa muovailuvahat ja pyysivät lupaa muovailla. Oli mukavaa kun ei tarvinnut taas sanoa ei nyt. Heistäkin oli mukavaa tehdä kaikenlaisia ukkeleita... Nuorempi tuli sanomaan muovailuhetken jälkeen että nuo minun on ihan tyhmiä ja toisten tekemät paljon hienompia. On siinä iässä että ymmärtää jo arvostella mutta omat kädet eivät vielä ole harjaantuneet tekemään, hän kyllä värittää tosi hienosti viivojen suuntaisesti eikä mene juuri yhtään yli viivojen.  On varmaan vaikeaa välillä olla neljävuotias. Hän tulee usein syliin, haluaa että ruokaa syötetään välillä, haluaisi juoda pikkuveljen nokkamukista. Eräänä päivänä hän kysyi "äiti milloin minä olen taas vauva että voisin mennä sinne sinun kehtoon?" kohtua tietenkin tarkoitti kun olimme joskus puhuneet missä vauvat kasvavat. Saan paljon haleja ja pusuja, ja yritän pitää sylissä paljon kun se vielä on mahdollista. Kiukkukohtaukset ja omien rajojen kokeilut ovatkin sitten omaa luokkaa...

Näyttelyssä puita, kiviä, musta lumiukko(muistuttaa kanaa) ukkeli, avaruusrobotti, kirahvi (joka näyttää vähän dinosaurukselta), mato, nurmikkoa ja käärme.

Nukkumaan omaan sänkyyn...?

Laitoimme Päppääjän omaan sänkyyn jotta nukahtaisi, toisin kävi... 

Aamupäivä omassa huoneessa.

Annoimme poikien leikkiä sisällä omassa huoneessaan sunnuntai aamupäivän, heillä tuntui olevan kivaa ja varmaan olikin. Menin pyytämään heitä lounaalle niin tällaiselta siellä näytti: 

Onneksi meillä pätee sääntö "minkä sotket sen siivoat" tietenkin sovellettuna käytäntöön ja joissain asioissa pojat tarvitsevat vielä apua... Mutta huone oli taas illalla siisti, kyllä he osaavat kun viitsivät... 

Pikku päppääjämme löysi lehdestä itselleen lempiartikkelin. Piti oikein leikata irti... (uudesta Risto Räppääjä elokuvasta). Hänellä on uusi harrastus, saattaa istua pitkään omassa tuolissaan sanomalehti edessään ja piirrellä siihen mustekynällä...

 Nelivuotiaamme eilen päästyään ulos iltapäivällä tuli takaisin ovenraosta huutamaan innoissaan              "Äiti minä haistan jo kesän!"

Totta se on, aurinko on jo niin korkealla että lumi oli sulanut rengaskeinun päällä vaikka pakkasta oli melkein kymmenen astetta, tuulen suojassa aurinko lämmittää jo ihanasti! Nyt nauttimaan ihanasta auringonpaisteesta, päiväkahvin kera. 

 

Kuinka saada lasten pukeminen sujumaan...

...nopeammin ja ilman tappelua?

Ei tarvita kuin vähän taikaa ja vaatteet täyttyvät itsestään, olisikin joka kerta noin helppoa. Yleensä aina silloin kun pitäisi pukea on jotain paljon mielenkiintoisempaa tekemistä, kuten vaikka eteisen peili jota voi tuijottaa ja ilmeillä... 

 

Vilkas viikonloppu.

Viikonloppu tuntui varmaan vilkkaalta pakkasen takia, pojat eivät olleet niin paljon ulkona kuin yleensä. Puuhailimme sisällä kaikenlaista...

Lauantaina tein pizzaa ja se maistui kaikille, onnistuikin ihan hyvin enkä polttanut yhtään kolmesta pizzasta.

Sain hartiahuivin valmiiksi, aloitin, purin ja aloitin uudestaan keskimmäiselle pojalle villahousut. Tarjouksesta sain Puro lankaa tosi edullisesti. Siitä on mukava neuloa, kunhan ensin vain tottui ja vauhtiin pääsi.

 

Jos olisin lintu niin mitä tekisin...

...Kysyi vanhin poikamme värittäen tuunausautokirjaa (toinen jo kierroksessa, ensimmäinen kirja tuli täyteen) Vastaus jäi arvoitukseksi. 

On mahtavaa kun paistaa aurinko, jos ei katsele pölyä sisällä. Poikien kanssa olemme ulkoilleet pihassa, kauaksi emme ole uskaltautuneet ettei pienimmälle tule vahingossa kylmä, hän istuu vielä pulkassa pidemmillä matkoilla. 

Nuorimmaisella taitaa olla punainen tukka.