Kerrankin pojat huomasivat ajoissa päppääjän päiväunien aikaan keittiön kaapissa muovailuvahat ja pyysivät lupaa muovailla. Oli mukavaa kun ei tarvinnut taas sanoa ei nyt. Heistäkin oli mukavaa tehdä kaikenlaisia ukkeleita... Nuorempi tuli sanomaan muovailuhetken jälkeen että nuo minun on ihan tyhmiä ja toisten tekemät paljon hienompia. On siinä iässä että ymmärtää jo arvostella mutta omat kädet eivät vielä ole harjaantuneet tekemään, hän kyllä värittää tosi hienosti viivojen suuntaisesti eikä mene juuri yhtään yli viivojen. On varmaan vaikeaa välillä olla neljävuotias. Hän tulee usein syliin, haluaa että ruokaa syötetään välillä, haluaisi juoda pikkuveljen nokkamukista. Eräänä päivänä hän kysyi "äiti milloin minä olen taas vauva että voisin mennä sinne sinun kehtoon?" kohtua tietenkin tarkoitti kun olimme joskus puhuneet missä vauvat kasvavat. Saan paljon haleja ja pusuja, ja yritän pitää sylissä paljon kun se vielä on mahdollista. Kiukkukohtaukset ja omien rajojen kokeilut ovatkin sitten omaa luokkaa...
Näyttelyssä puita, kiviä, musta lumiukko(muistuttaa kanaa) ukkeli, avaruusrobotti, kirahvi (joka näyttää vähän dinosaurukselta), mato, nurmikkoa ja käärme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti