Tontut toivat tänään joulukalentereihin piparkakkumuotit pojille, ja lupasin että tänään leivotaan pipareita. Koko päivän pojat jaksoivat odottaa, aina välillä kysellen koska, kunnes sitten sain lattiatyynyn ommeltua juuri sopivasti lastenohjelmien loputtua ja pääsimme leipomaan.
Kaikki leipoivat aluksi kunnes kyllästyivät... Onni siirtyi muihin hommiin, hänestä tuli Onni-pomo järjestelijä. Hänestä oli kivaa asetella piparit pellille kun minä ja Väinö saimme niitä tehtyä. Samanlaiset aina samaan riviin. "porot tälle sivulle, omenat tälle sivulle ja sydämet tälle..."
Valtterikin osasi painaa piparimuotilla taikinaan, mutta siirtyi nopeasti piparitehtaamme koemaistajaksi, ensin syöden taikinaa oikein urakalla, kunnes huomasin että suu ei mene kunnolla kiinni kun on niin täynnä, sitten kun ensimmäiset piparit paistuivat niin hän maistoi niitä. Ei ihme kun ei iltapuuro maistunut...
Väinö jaksoi leipoa loppuun asti, ja hienosti osasikin, ei tarvinnut apua muussa kuin jauhottamisessa. En olisi uskonut että kilo pipari taikinaa loppuisi niin nopeasti. Oli tehokas tehdas, oikein liukuhihna työskentelyä, piti vain välillä vahtia ettei koemaistaja pääse käsiksi taikinaan. Hän yritti sitä siirtelemällä tuoleja erilaisiin asentoihin pöydän ympärillä, jos vaikka jostain kohdalta ylttäisi...enkä polttanut kuin viisi viimeistä piparia, ja nekin ovat vielä syötävän ruskeita.
Väinö on innoissaan, tänäänkin hän on monta kertaa sanonut minulle että on tosi kivaa kun on joulu. Väinön mielestä joulukuu tarkoittaa Joulua. Tonttulakki on päässä koko ajan ja tontut liittyvät kaikkiin leikkeihin, on ninjatonttuja, leipuritonttuja... Hän osaa nauttia joulunodotuksesta ja on se minustakin Joulussa parasta. Vaikka ei lunta olekaan niin voi vaikka sytyttää kynttilöitä niin heti tulee lämmin mieli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti