Lunta...

Mahtavaa lunta! Lapsista ja isommistakin on ollut hienoa että on tullut lunta. Vaikka selkä onkin kipeä näin talven ensimmäisten lumitöiden jälkeen, kyllä se siitä tottuu ja lihakset kasvaa. Poikia on ollut vaikea saada ulkoilemaan syksyn synkkinä päivinä, ymmärrän kyllä. Mutta eilen kun maa oli valkea niin he lähtivät heti aamiaisen jälkeen vauhdilla ulos. Kaivoimme pulkat ja liukurit varastosta... Kesän jälkeen toppapukujen kokeilukin oli hauskaa (muistan erään talven lapsuudestani vieläkin kun lempi talvitakkini kaivettiin varastosta, pidin sitä koko illan sisällä...) ja silmät loistivat. Paitsi minulla, kun kellarikomerosta kaivaa kolmen pojan kaikki mahdolliset toppapuvut joita on monen kokoisia niin siinä on jo hommaa muillekin, lisäksi vielä talvikengät, rukkaset, pipot ja kaulahuivit...Sopimattomat vieläkin odottavat eteisessä että pääsen viemään ne takaisin kellariin, ja samalla kesätakit, kengät, lippikset takaisin komeroon... Lasten kanssa on todella mukavaa touhuta ja elää, mutta välillä tämä oheistoiminta on melkein liikaa. Nyt jatkamaan lapsille aamupalaa, nuorinkin heräsi ja pitää viedä potalle...