Purkamista, keittoa ja Nuottipeli

Tänä aamuna olimme niin pitkään ulkona että kerkesi tulla nälkä pojille ennenkuin sain ruoan valmiiksi. Pienemmät ottivatkin ruoanodotusporkkanat joita järsiä. En lakkaa ihmettelemästä sitä jos joku lapsista syö kasviksia ja muutenkin mutisematta sitä ruokaa mitä tarjoan. Esikoinen on välillä niin huono syömään että olen tottunut ajatukseen ettei lapset yleensäkään syö mitään. Onneksi nuoremmat syövät melkein mitä vain olen tarjonnut, ainakin ennakkoluulottomasti maistavat. Vanhimmainenkin jo maistaa reippaasti mukisematta mutta häntä ei voi pakottaa syömään mitään mikä ei maistu tarpeeksi(olen joskus yrittänyt). Päppääjällä on tuossa kuvassa ystävämme esikoiselle kirpparilta löytämä mahtava villapaita, värit ovat niin kirkkaat ja hauskat että siitä tulee hyvälle mielelle.

Tein eilen lounaaksi purjo-peruna-omena sosekeittoa valkosipuli krutongeilla (tai siis omatekemästä kuivatusta sämpylästä murennetuilla oliiviöljyssä valkosipulin kanssa paistetuilla murusilla) oli tosi hyvää. Nuorimmat lapsetkin söivät hyvällä ruokahalulla.

Tänään iltasella väsäsin pojille Nuottipelin. Lähinnä vanhinta ajatellen, hän on yli vuoden soittanut kornettia ja oppi syksyllä lukemaan joten olisi aika oppia nuottien nimetkin. Olemme yrittäneet niitä harjoittelun yhteydessä opetella, mutta ei ole ihan siihen riittänyt keskittyminen. Ajattelin että tässä ne tulisi vahingossa opittua, ja saattaisi tulla muillekin tutuksi nuottiviivasto. Idea on että joku laittaa sinitarralla kontaktimuovilla päällystetyn nuottiviivaston päälle nuotteja ja joku toinen sitten kiinnittää nuottien viereen nimet. Vanhimmalla on tehtävänä vielä kiinnittää kornetin sormituksetkin.

Kiireessä tein peliä ja sotkin tussinjäljet... Täytyy tehdä joskus siistimpi versio.

Pojista se ainakin oli hauskaa. Nuoremmat kiinnittivät nuotit ja esikoinen nimet ja ne sormitukset. Huomenna onkin viisivuotis neuvola ja kuopus pääsee isän kanssa uimahalliin kaksin.

Viikonlopun saldoon kuuluu vielä villasukan varsi ja lapasen alku jotka purin molemmat, aloitin uudet lapaset kevääksi puuvillaisesta langasta, saa nähdä puranko nekin...

Posted with Blogsy

Pastaa, koulutöitä ja elokuvailta

Ensimmäinen koulutyöni oli lastenvaate valmiskaavasta, tein kierrätyksenä vanhasta naistentakista keskimmäiselle takin (on samanlainen kuin Michael Jacksonilla pienenä...). Takki valmistui jo syksyllä mutta tänään sain sen vasta kuvattua, pitäisi vielä kirjallinen prosessikansio palauttaa...

Tässä lähtötilanne. Kiitos tädille takista!

Eräs perjantai vietimme poikien kanssa elokuvailtaa, kiitos serkulleni elokuvan lainasta. Katsoimme Ice Age Nelosen. Oli hauska elokuva.

Uusi lempiruokani paprika-kesäkurpitsa-tomaatti pastaa mozzarellalla, älyn hyvää varsinkin kun itse tekee pastan. Jos siihen ei menisi niin kauan aikaa söisin sitä varmaan joka päivä.

Se jonka lempiväri on Litto Läppääjä syö pastansa parmesaanin kanssa tai saattoi olla tällä kertaa Pecorinoa. Se on sitä "oikeeta juuttoo" jota hän haluaa aina maistaa... Kerrankin oli napannut kokonaisen palan ja oli siitä haukannut jo monta suullista ennen kuin huomasin.

 

Posted with Blogsy

Tuunausta ja hirveät villasukat...

Naulakko ennen

Ja jälkeen.

Muistuttelin itselleni kuinka villasukat neulotaan... En tiedä miksi rupesin tekemään sukkia ihan hirveästä jäykästä sukkalangasta jonka olen ostanut joskus 7 vuotta sitten. Kerä on pyörinyt lankakorissa niin pitkään että halusin sen käyttöön, silloin seitsemän vuotta sitten kyllä teinkin siitä sukat, mutta jos olisin muistanut miten hirveää neulottavaa lanka on en ehkä olisi aloittanut. Minä en osaa lopettaa kesken ja varsinkin näiden sukkien kohdalla ne oli pakko saada valmiiksi ennen kuin saatoin aloittaa jotain uutta. Jouduin kerran purkamaan pätkän ja toisen sukan kohdalla huomasin ettei lanka riitäkään. Piti sitten purkaa vanhasta sukasta(pohjasta rikki) vartta että sain sukat neulottua. Tarkkasilmäiset ehkä huomaavat pienen eron sukkien värissä, toisessa lanka on pesty ja haalistunut. Kyseisestä langasta tehty sukka kuutisen vuotta sitten värjäsi myös koneellisen pyykkiä...suurin osa vauvan vaatteita. Eli ei mitenkään hyviä muistoja. No se oli jo viimeviikonlopun hommia. Välillä kerkesin neuloa paksusta langasta tuubihuppuhuivin ja aloitin hihatonta villapaitaa sainkin sen napaan asti neulottua kun lanka loppui ja piti alkaa suunnittelemaan millä värillä jatkaisin. Värit löytyivät ja pääsen jatkamaan jahka ehdin. Tulee aika hauska lankakerän jämä paita vaikkei ehkä näytä siltä.

Olipas mukavaa siivota kellarikomeroa. No eihän se koskaan ole kivaa mutta tänään löysin monta vuotta kadoksissa olleet luistimeni! Kävimmekin iltasella luistelemassa, kyllä oli kivaa. Pari muutakin juttua löysin joista pojat ilostuivat. Olen etsinyt Michael Jacksonin cd-levyjäni, jonkun muuton yhteydessä ne on kellariin joutuneet ja nyt siis pojat saavat omassa huoneessaan kuunnella lempibiisejään milloin haluavat. Heidän huoneensa on saunan vieressä ja tänään lauteilla istuessani kuului aivan järjetöntä töminää, taisivat tanssia Thrilleriä... Toinen mistä varsinkin esikoinen ilahtui oli Hobitti kirja. Aloitimme sen tänään iltasaduksi.

Posted with Blogsy