Nelivuotiaan ensimmäinen kalareissu

Olen suurimman osan elämästäni asunut parin minuutin matkan päässä tästä

Ja nyt ensimmäistä kertaa, ainakin oman muistikuvani mukaan, kävin siellä kalassa, oikein mato-ongella. Se onkin parasta, olla vaan hiljaa ja katsella kohoa. No olihan siellä muitakin eli ihan hiljaa emme olleet, mutta luonnonäänet olivat suuressa roolissa. Vanhempien poikien kanssa on jo helppo lähteä kun ei tarvitse koko ajan vahtia että montako lahjetta on vedessä. Serkkuni oli mukana. Ongimme rannalta, esikoisella oli virveli ja osasikin jo heittää tosi hienosti. Pitäisi varmaan ostaa jokin pienempi uistin että nappaisi ahvenetkin...

Nelivuotias nautti täysin siemauksin, vielä kotimatkallakin puhui että oli tosi kiva reissu. Ajoimme pyörällä rantaan onget repussa(1,7km). Onneksi kala söi ettei tullut ensimmäisestä reissusta pettymystä. Ja siinä se nyt on hänen elämänsä ensimmäinen kala.

Pieniä ahvenia saimme kaikenkaikkiaan seitsemän. Yksi särki joka päästettiin pois. Olisin varmaan päästänyt ahvenetkin mutta nelivuotias halusi ehdottomasti syödä ne. Pitäähän sitä ensimmäinen saalis saada maistaa... Olivat niin pieniä että niistä tuskin maistipalaa enempää tuleekaan tai sitten juuri hänelle sopiva lounas. Oli kyllä niin hankalaa siivota pieniä ahvenia että ensi kerralla en ota mukaan jos ei savustuspönttöä ole lähellä... Mutta nelivuotiaalle tänään herkkulounas: voissa paistettuja itsepyydettyjä ahvenfileitä! Lähiruokaa...

Säästämistä, kotitöitä...

Pojat säästävät rahaa legopaketteihin, ei ole tarvinnut montaa kertaa pyytää tekemään kotihommia kun ryhtyvät töihin. Vanhin on imuroinut, keskimmäinen pessyt kaapinovia, he ovat vieneet roskia, kuvassa lehtikeräykseen pääosin mainoksia. Takaisin kotiin pussista tulivat vanhat Hippolehdet jotka olin heittämässä pois, ovat kuulemma vielä tarpeellisia. Vanhin oli ottanut lelumainoksenkin talteen potkulaudan päälle että se pitää säästää, kun Päppääjä tuli paikalle niin hän viskasi sen ensimmäisenä kierrätyslaatikkoon. Sinnikkäästi he ovat säästäneet, pienistä koti hommista he saavat vain 5senttiä, isommista vähän enemmän. Tänään he veivät pulloja kauppaan ja saivat yllättävän paljon niistä, no olihan siinä kaikki papalle "talven aikana" kertyneet tölkit mukana (yksi pieni muovikassi), keskimmäinen kävi jopa kysymässä papalta: "onko taaven aikana vähän keetyny?". Toivottavasti oppivat säästämisestä jotain, oli hyvä kun valitsivat itselleen sellaiset paketit jotka eivät olleet halvimpia niin säästäminen kysyy vähän kärsivällisyyttä myös.

 

Mökkitunnelmia...kesä!

Vesi on tänä vuonna erityisen korkealla, tuon puun koko runko ja juuristo on ollut aikaisemmin pinnalla. Tässä paikalla on lasten uimapaikka ja syvyys on ollut noin puoli metriä, nyt on varmaan tuplasti sen. No ei laitettu lapsia vielä uimaan mutta esikoinen saunasta kävi kastautumassa. Pelastusliivit päällä hyppäsi laiturilta veteen, ei varmaan muuten olisi uskaltanutkaan.

Ennen niin tärkeä rakennus, tekniikkavajaksi muuntautuneena. Vaikka polku tuonne oli kovassa käytössä aiemmin, nyt se on jo metsittynyt eikä enää näy, ei ole tekniikalle niin paljon käyttöä...

Hauska viherhämähäkki vipelsi päppääjän paidalla, oli aika outo ilmestys täällä päin suomea. Kesä on tosiaan tullut, auringon lämpö oli mahtavaa ja käki kukkui, kuten päppääjä sanoo: "käkikuu". On ihmeellistä miten yksi päivä luonnon lähellä voi antaa energiaa ja rauhoittaa mieltä. Ja alkukesän vaaleanvihreät päivät.