Kiireinen syntymäpäivä...

Pikkupoikamme täytti tänään neljä.

Ilmoitti itse olevansa juuri sen takia niin reipas...

Se on ihmeellistä miten yksi päivä voi vaikuttaa siihen miten reippaasti syö, pukee...

Vielä kello 23 hän halusi auttaa äitiä astianpesukoneen tyhjennyksessä, laittoi hienosti haarukat, lusikat ja veitset omiin lokeroihinsa, koko ajan selittäen mikä menee minnekin.

Taisi olla jännä päivä kun pääsi kuuntelemaan sinfoniaorkesteria, 

tädin luokse hoitoon, pari lahjaa ja muutenkin vähän ylimääräistä huomiota. 

Kyllä sankarimme olikin yhtä hymyä, lukuunottamatta muutamaa kiukkupuuskaa...

Onneksi malttoi kuitenkin mennä nukkumaan, vaikka kotiintulo illan konsertin ja hoitopaikan takia menikin vähän myöhäiseksi.

Sillä aikaa kun sankarimme puuhaili keittiössä, 

pikkuveli oli kömpinyt isoveljen viereen lukemaan lego-lehteä.

Oli raskas päivä vanhemmillekin... Nyt nukkumaan!

Pastaa ja taistelua

Teimme eilen pastaa, 

Minulla oli mahtavia apulaisia. 

O. pesi kasvikset (oli siis kastelija),

rikkoi kananmunat ja pilkkoi kesäkurpitsan.

V. oli jauhomies ja leipoi kanssani pasta taikinan.

Nuorimmainen raastoi parmesaania,

jonka jälkeen päätti tiskata astioita ja itsensä.

Illalla saimme joululahja legon valmiiksi,

Leikki oli niin mukavaa että taistelu nukkumaanmenosta oli melkoinen...

Uskomatonta, unessa...

Onpas outoa kaikki lapset nukkuvat jo hieman kymmenen jälkeen, 

Ehkä saan kaikkien rytmin käännettyä vähän inhimillisemmäksi,

Täytyy varmaan itsekin nauttia ja mennä nukkumaan...

Oli todella mukavaa olla tänään töissä ja vielä mukavampaa tulla kotiin.

Ruoka odotti valmiina, koti oli siisti...

Ihanat pojat halailivat koko illan, 

varmaan oli ollut vähän ikävä kun äiti oli pitkästä aikaa poissa kotoa vähän aikaa.